Tolvajärvi – Ägläjärvi – Aittojoki 

Matka talvisodan taistelupaikoille 

Pajarin Poikien Perinneyhdistys järjesti 25–27. heinäkuuta 2012 perinnematkan Laatokan koillispuolelle  Jalkaväkirykmentti 16:n talvisodan taistelupaikoille. Aikataulusyistä matka tehtiin "käännetyssä järjestyksessä". Ensimmäisenä päivänä ajettiin Suojärvelle ja sieltä toisen päivän aamuna Aittojoelle ja Äglajärvelle. Kolmantena päivänä käytiin Tolvajärvellä ja kotimaan puolelle tultua neljäntenä päivänä 28.7. osallistuttiin Erillinen Pataljoona 10:n muistopatsaan paljastusjuhlaan Nurmeksessa. 


Ryhmäkuva Tolvajärven matkailumajan kivijalan vierellä vietetyn muistohetken jälkeen.

Kun vihollinen talvisodan ensimmäisen viikon aikana oli työntynyt Laatokan pohjoispuolella vanhalta rajalta runsaat 50 kilometriä kohti sisä-Suomea, Ylipäällikkö määräsi eversti Paavo Talvelan muodostamaan Ryhmä Talvelan tehtävänään pysäyttää vihollinen ja lyömään se takaisin. Ryhmä Talvela ydinjoukoksi irrotettiin Luumäellä reservinä ollut everstiluutnantti Aaro Pajarin komentama, pohjoishämäläisistä koottu Jalkaväkirykmentti 16. Tolvajärven joukkoihin kuului lisäksi neljä erillispataljoonaa ja patteristo. Ryhmän vahvuus oli kaikkiaan noin 4 000 miestä. 

Tolvajärven harjumaastossa eversti Pajarin johtamat joukot saavuttivat talvisodan ensimmäisen torjuntavoiton. Vihollisen 139. Divisioona lyötiin takaisin päin ja sitten käytännössä tuhottiin. Vaikka apuun tuli toinen vihollisdivisioona, vihollinen pystyttiin jouluun mennessä työntämään noin 30 kilometriä taakse päin, Aittojoelle, johon rintama pysähtyi aina talvisodan loppuun asti.  

Taulu Pajarin komentopaikalle 

Tolvajärvelle johtaville teille ei meikäläisillä turistibusseilla ole asiaa. Suistamon Roikonkoskella siirryttiin kahteen paikalliseen maastokelpoisempaan pikkubussiin. Noin 50 kilometrin matka taittui niillä ryskyen ja keikkuen parissa tunnissa. Tolvajärven entisellä, nyt melkoisesti puskittuneella kyläaukealla pystytettiin taulu everstiluutnantti Pajarin silloisen komentopaikan kohdalle.

         
Helena Turpeinen ja hänen isänsä Aaro Pajarin komentopaikalle pystytetty taulu. Vanha mänty Tolvajärven kylän rannassa on nähnyt myös talvisodan taistelut.

Noin 30 kilometriä nykyisestä rajasta itään päin sijaitsevassa entisen Korpiselän pitäjän Tolvajärven kylässä oli aikanaan useita kymmeniä savuja. Nyt siellä on vain yksi kymmenkunta vuotta sitten matkailutarkoituksiin tehty rakennus, mutta sekään ei käytössä, ja yksi loma-asunto. Kylän rannassa "bongattiin" sama monihaarainen mänty, joka näkyy sotaa edeltävissä valokuvissa. Silloisen tsasounan kohdalla rannalla on ortodoksinen ristikatos. Sotien jälkeen entisen Korpiselän pitäjän kylät "perpektiivittöminä" tyhjennettiin ja rakennukset siirrettiin johonkin sisämaahan. 

Muistohetki matkailumajan raunioilla 

Tolvajärven matkailumaja valmistui loppukesästä 1939. Sen valtaaminen 12. joulukuuta 1939 vaati kymmenien suomalaissotilaiden hengen. Majasta jäljellä olevaan kivijalkaan Pajarin Poikien Perinneyhdistys kiinnitti lokakuussa 2011 muistolaatan. Tämän luona pidettiin 27.7.2012 tunnelmallinen muistohetki siniristilipun ja Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen lipun juhlistaessa tilaisuutta. Yhdistyksen puheenjohtajan eversti Harri Virtapohjan puheen jälkeen laulettiin isänmaan virsi. 

Muistohetki matkailumajan kivijalan äärellä.  Yhdistyksen hallitus oli kokonaisuudessaan mukana.

Ägläjärvi on tyhjillään, mutta Aittojoella asutaan 

Ägläjärvelle pääsee vain idän suunnasta Aittojoen kautta. Lännestä päin johtavan tien sillat ovat poikki. Ägläjärven kyläaukealla kerrattiin talvisodan tapahtumia. Kylä vallattiin viholliselta 22. joulukuuta 1939. Kylän eteläpuolella oleva silta on sortunut eikä entisen kirkon paikalle enää päästy. Ägläjärven kylässä ei ole nykyisin yhtään asumusta. Ympäristössä näkyy jälkiä, että kylässä on joskus vuosia sitten harjoitettu maataloutta. 

Puheenjohtaja Harri Virtapohja ja Terttu Suokas Ägläjärven rannalla. Taustalla oli ennen silta. Helena Turpeinen emännöimä maastolounas Ägläjärven kyläaukealla.

Aittojoella nähtiin talvisodan aikaisia etulinjan ja tukilinjan taisteluhautoja ja korsujen pohjia. Talvisodan aikaan JR 16:n asemapaikka Aittokoskella oli asumaton, mutta sittemmin sinne siirrettiin hieman pohjoisempana ollut Vegaruksen kylä. 

Tuomo Juntunen (oikealla) selosti Aittokoskella sotatapahtumia kartalta. Talvisodan aikainen korsun pohja löytyi Aittojoen maastosta

Tolvajärven, Ägläjärven ja Aittojoen taistelupaikoilla nähdyn ja kuullun lisäksi saatiin bussissa matkanjohtaja Tuomo Juntuselta runsaasti kuvallista ja sanallista tietoa. Suojärven ja Suistamon välillä poikettiin myös Kollaanjoen taistelupaikoilla.

Tie Suistamolta Tolvajärvelle on siinä kunnossa,
että sitä pätkää varten vuokrattiin venäläinen bussi.
Ägläjärvelle päästiin V-H. Tuovisen bussilla, kun Asko Valkama kävi välillä vähän paikkaamassa tietä.

Suojärven hotellissa oltiin kaksi yötä ja kolmas Joensuussa. Matkan neljäntenä päivänä osallistuttiin Nurmeksessa rajamiehistä ja rajaseudun reserviläisistä kootun Erillinen Pataljoona 10:n muistomerkin paljastustilaisuuteen. Tämä pataljoona viivytti rajusti taistellen talvisodan alkupäivinä venäläisen 139. Divisioonan hyökkäystä ja taisteli Tolvajärvellä osana ryhmä Talvelaa. 

    
ErP 10:n muistopatsaan paljastus Nurmeksessa.  

Kooste: Markku Rauhalahti
Kuvat: Markku Rauhalahti ja Hannu Routamaa