Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen lipun naulaus 11.12.2011

Ekonomi Tuomo Juntunen,
Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen hallituksen jäsen ja ex-puheenjohtaja

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Herra kenraali, arvoisat juhlavieraat.

Tämän päivän tilaisuutemme on etappi sillä pitkällä tiellä, jonka alkutahdit lyötiin Vapaussodassa. Nyt olemme saamassa saman lipun alle ne aseveljet ja -sisaret, jotka taistelivat Aaro Olavi Pajarin alaisuudessa viidessä eri sodassa, sekä heidän jälkeläisensä.

Yli 30 vuoden aikana kenraalimajuri Pajari komensi huomattavaa määrää joukkoja: Vapaussodassa Oulussa ja Heinolassa, Aunuksen retken pohjoisella rintamalla, talvisodassa Tolvajärvellä ja Aittojoella ensin JR 16 ja myöhemmin Ryhmä Talvelaa ja 14. Divisioonaa, jatkosodassa 18. ja 3. Divisioonaa sekä Lapin sodassa joukkoja, jotka Tornion taistelujen aikoihin olivat kaksi divisioonaa. Sotatoimissa Pajari komensi näin ollen yli 50 000 suomalaista taistelijaa. Lisäksi hänen alaisuudessaan ehti toimia rauhan aikana eri esikunnissa ja isänmaallisissa yhdistyksissä varsin runsas avustajakaarti. Voidaankin laskea, että kaikkien edellä mainittujen jälkeläisiä on tänä päivänä satoja tuhansia. Kaikki Pajarin Poikia.

Kun yhdistyksemme jäsenistön kasvaessa näytti ilmeiseltä, että omalle lipulle oli tarvetta, edesmennyt ensimmäinen puheenjohtajamme Kari Turpeinen esitti idean yhdistyksen lipuksi noin kolme vuotta sitten. Vuosi sitten otin asian esille yhdistyksen hallituksessa, joka yksimielisesti hyväksyi lipun hankinnan. Pyysimme apua lipun suunnitteluun heraldiikan asiantuntijalta, metsänhoitaja Matti Ponsilta, joka myös on Pajarin Poika. Hän ryhtyi toimeen eikä aikaakaan, kun esitys tuli. Totesimme sen yhdistyksen hengen ja perinteiden mukaiseksi sekä muutoinkin erinomaiseksi ja annoimme lipun tekemisen tällaisten lippujen valmistuksen erikoistaitajalle Taitolippu Harri Rantaselle. Molemmille suurkiitos.

Esitän vilpittömän erityiskiitokseni lipun hankintaa rahallisesti tukeneille yksityisille ja yhteisöille.

Lipun heraldinen kuvaus kuuluu: Sinisessä lipussa Pajarin Poikien tunnus, joka on siniseen ja valkoiseen nelijakoinen kilpi, jossa päällikkeenä sinisellä päärmätty p-kirjain. Vaakunakilpi rajattu valkoisella.

Jääkäriliikkeen, vapaussodan ja heimosotien myötä yksiköille tehtiin tunnuksia, joita käytettiin lipuissa ja mitaleissa. Divisioonatunnusten tekeminen tuli muotiin varsinaisesti jatkosodan alla. Pajarin Poikien nyt vihittävä lippu perustuu 18. Divisioonan tunnukseen. Ei ole tietoa, kuka viime kädessä piirsi alkuperäisen tunnuksen lay-out´in, mutta varmaa on, että silloisella eversti Pajarilla oli osuus tunnuksen muotoilussa. Hänellä oli vahva tietämys heraldiikasta ja lisäksi hän oli taiteellisesti lahjakas. Tunnuksen keskellä oleva P-kirjain viittaa komentajaansa. Sen tyylitelty muoto on melko varmasti Pajarin itsensä hahmottelema.

Jatkosodan aikana kilpitunnus löytyi useassa paikassa divisioonan alueella ja mm. lipussa, joka kulki kenraalin auton nokalla. Se oli painettu myös merkkiin, jota monet divisioonan miehet kantoivat vyössään. Vyömerkin P-kirjain samoin kuin kilven reuna olivat kullattuja.

Lippu on symboli. Se yhdistää samaan yhteisöön kuuluvat ja on siten yhteisön arvokkain tunnus. Se on kokoava voima. Kautta aikojen on sotaväki puolustanut lippuaan, monesti sananmukaisesti viimeiseen mieheen, sillä sotajoukolle ei ollut suurempaa häpeää kuin lipun menettäminen. Lipun puhtaana pitäminen velvoittaa yhteisössä kunnialliseen ja moitteettomaan toimintaan. Seuraamme lippua muistaen sen uhrin, jonka esi-isämme maallemme antoivat ja käytämme sitä isänmaallisissa tilaisuuksissa tämän muiston vaalimiseksi. Sen me olemme velkaa kaksinkertaisen Mannerheim-ristin ritarin, kenraalimajuri Aaro Olavi Pajarin alaisuudessa palvelleille.

Onnittelen yhdistystä arvokkaasta lipusta ja toivotan sille parhainta menestystä.